Joulukuu 2006

1.12 Perjantaina meidän iloinen humppaperhe taas kokoontui yhteen. Lähdimme kelkkomaan kuolemaa halveksuen kohti keikkamestojen aateliaa eli Juva hotellia. Vastaanottokomitea oli pihalla vastassa meitä, kun bussi saapui pihaan. Eli rockin pienisuurimies Vesa Kontiainen odotti meitä pääoven luona valmiina, kuin partiolainen. Keikalle tuli ”työasioissa” myös kaikkien miksaajien Obi wan eli Ari Suomi.

Jon Steeler
Minkä mitalla herra mahtaa elvistellä?

Roudaus
Tarvitaanko näitä kaikkia muka?

Bussissa
Villiä rock-elämää!!

Sillälailla
Onkohan alkoholilla ollut osuutta asiaan?

Laitteet valmiiksi ja sitten saunaan. Vesku oli järjestänyt taas kaikki aivan mahtavasti ja hommat toimi. Porukkaa oli ja meininki oli viimeiseen biisiin asti hjuva. Keikka loppui ja samoin loppui hyvä meininki. Otimme pöydän ja ajattelimme nauttia keikan jälkeen yhden bukeen ja mennä taas saunomaan Juva hotellin saunaan. Paikalla oli urpoja,  jotka alkoivat selvittämään parisuhteen koukeroita ravintolassa juuri ennen valomerkkiä. Sammuivat pöytiin ja yleistä riitelyä. Tietysti tämä huippujätkä liitti parisuhdemelodraamaan myös täysin ulkopuolisia henkilöitä, jotka sattuivat vaan kulkemaan ohi.

Näille urpoille tarjoan KÄYTTÄYTYMISEN ABC n:
1.    Ei selvitetä parisuhdeasioita ravintolassa n 4 promillen humalassa. Eli pestään omat pyykit kotona.
2.    Eikä jum****ta  käydä ympärillä oleviin ihmisiin käsiksi.
3.    Eikä myöskään rikota muiden omaisuutta, esim. kaulakoruja tai vaatteita.
4.    Jos ei pysty kohtiin: 1-3, on parempi PYSYÄ KOTONA!!
 Jos on tarvetta näyttää, kamppailutaitonsa, niin otan haasteen vastaan tatamilla. Puetaan judokit päälle ja sillälailla. Kaikilla oli paha mieli ja tunnelma pilalla. Kiitos urpo! Saimme kumminkin kovien psykologisten taisteluiden (parin bukeen) jälkeen meiningin nousemaan ja siirryimme saunaosastolle. Ilta päättyi jupukerhon kokoontumiseen ja saunomiseen. Episodia lukuun ottamatta AIVAN MAHTAVA ILTA!! Kiitos Vesa ja Juva!

-Keijo

2.12. Aamulla varhain, kun keli on parhain heräsimme virkeinä ja hyvin levänneenä hotellin lakanoiden välistä ja olo oli mitä parhain. Melkein lähdimme aamulenkille nauttimaan luonnosta ja muista. Ei sitten tullut lähdettyä.. Aamupala kutsui ja humpantäyteinen susilaumamme syöksyi puurokattilan ääreen. Purimme kamat ja siirsimme autoon. Ennen lähtöä Juvalta fiilistelimme Vesan ja poppareiden kanssa Iron crossin, Too hot to rock dvd.n seurassa. Haikein mielin jouduimme kumminkin hyvästelemään Juvan ja Vesan, matkamme siirtyi kohti Kouvolan kuntotaloa. Tätä meidän ryhmämme juuri kaipasikin, kunnon kuntoutusta. Kamat kuntoon ja takahuoneeseen. Paikalle saapui useita tanssin ystäviä ja tanhuajia. Kuutamo-orkesterin kanssa saimme järjestettyä aivan mahtavat tanssintäyteiset iltamat. Ilmassa oli tanssin taikaa niin paljon, että popparit innostuivat soittamaan oikeata musiikkia (ei mitään jytämusiikkia). Ohjelmistossa tuli suvivalssia, polkkaa, humppaa, foksia. Itse jäin kaipaamaan lattaria, masurkkaa ja fuskua. Noh, kaikkea ei voi saada.. Savu ja värivalot tietysti haittasi kunnon lavahiihtäjää. Tai minua ainakin häiritsisi jos yrittäisin tanssia. Hyvin antivirkeät musiikin sekatyöläiset hoiti hommat ja lähdimme kohti kotia. Tietysti kaikki muut vanhat jäsenet lähtivät hotellille, paitsi Mestari, joka huolehti vielä niin vihreistä uusista jäsenistä. Kiitos Mestari mihin joutuisinkaan ilman Mestaria!! Kello on nyt 2.30 valtakunnassa kaikki hyvin. Leuka rinnassa ja mieli siintää jo kohti uusia seikkailuja!! Etulinja kuittaa!

-Keijo

Työasioita
Rokkarin elämää ei voita mikään.. Pitäisikö nyt muka roudata?

Meikäläinenpä tuuraa KesäKeijon tarinointia kahden keikan verran, kun ei opiskelukiireittensä vuoksi päässyt mukaan. 2 viikkoa vielä lomaan ja sen kunniaksi suuntasimme Itsenäisyystansseihin / bileisiin Tampereelle hotelli Ilvekseen  tiistaina 5.12. Kello 16.00 soittolaitteet pystyssä ja 5 tuntia luppoaikaa! Senpä kunniaksi allekirjoittanut päätti suunnata Hakametsän halliin jääkiekkomatsiin Tappara-Hifk. Hakametsän Areena, tuo Jannen suuresti ylistämä "taivas"- mikäpä siinä, on varmaan monta huonompaakin paikkaa viettää luppoaikaa, en vaan keksi yhtään! Ei vaan siinähän se ilta sujui ja sitten kiireenvilkkaa keikkapaikalle. Ensiksi yksityistilaisuus, ihmiset söi ja jokunen tanssahteli, Mestarilla kasvoillaan kaihoisa ilme, muisteli varmaan Yölinnun kultaisia alkuaikoja ja hirvipeijaisia joissa tuli soiteltua ruokamusiikkia! Toiseen settiin pääsi mukaan illan kunnianarvoisa juhlayleisö ja meininki jo parempaa. Illan parasta antia oli kuitenkin kun näin pitkästä aikaa laulu-ja soitinyhtye Popedan rumpalin Rautajoen Arskan joka soitteli muinoin kivikaudella kanssani Mambassa, muisteltiin vanhoja jne jne... Yöllä polkaistiin Jaskan kans vielä kotia Poriin, josta aamupäivällä lähdettiin kelkkomaan taas Manseen, jossa hypättiin bussin kyytiin ja itsenäisyyspäivän viettoon kohti Tallink Galaxya. Mahtaa Keijoa harmittaa kun ei päässyt mukaan ulkomaille! Kello on tätä kirjoittaessa 20.15 ja keikkaan reilu 2 tuntia aikaa - laiva heiluu ja illan toinen orkka jyrää täysillä - siis "merimiehen" elämää parhaimmillaan! Huh hah hei ja laivalta pois elävänä. Mahtava meininki keikalla ja torstaina kun vielä edustettiin oikein porukalla Iskelmä radion järkkäämässä tilaisuudessa, niin homma meidän osalta selvä. Tästä saa KesäKeijo jatkaa ...
-Kari

8.12. Näin joulun alla popparit tulivat hyvin levänneenä laivalta, allekirjoittaneen opiskelupaikalle levittämään humpan ilosanomaa. Humppa-alttarina oli tällä kertaa Raumanlinnan yökerho, DOMINO. Pitkästä aikaa taas päästiin kantamaan laitteita oikeen olan takaa. Harmitti vaan, kun rappusia ei ollut tarpeeksi, mutta niitä menee. Kamat pystyyn hyvissä ajoin, ja siten syömään. Bussikeisari Jarkko ilahdutti myös läsnäolollaan. Mukana Jarkolla oli meille tulevan uuden bussin kuvia . Aivan mahtavaa!! Sillä kelpaa kelkkoa kuolemaa halveksuen kohti humppa-alttareita ja porettaa..!!! Noh, takaisin asiaan. Ennen settiä vietimme aikaa tietysti liigapörssin parissa, myös fiinisti pelasimme biljardia takahuoneessa (ei tasku mallista). Pappa rankoi oikein olan takaa vielä niin kokemattomia pelaajia.

Kynämies 

Biljardiguru nöyryyttää lappeenrannan sankaria. 

innokas valssaaja 

Markus taitaa soittaa jotain kaunista valssia.

MESTARI 

Mestari humppaa!!

Nukkumatti 

Tää on rankkaa! Hyvä Mikko, SILLÄLAILLA! 

Kello löi jo kaksitoista, ja popparit irti. Keikka oli hyvin humpakas, ei niin valssahtava, mutta yleisö oli rock. Subtrooppinen ilmasto vallitsi jouluisassa raumanlinnassa, asteita oli ainakin 60. Keikka päättyi iloisesti roudakseen, ja vanhat jäsenet taas jäivät hotelliin nauttimaan luksuselämää, kun uudenjäsenet ja tekniikka lähti kelkkomaan vesisateeseen kohti kotia. Aamulla vanhat jäsenet varmasti kävivät aamupalalla, lenkillä ja suihkussa. Ovat varmasti virkeämpiä lähtemään kohti uusia seikkailuja. Uudet jäsenet ja tekniikka saivat nukkua n. pari tuntia kotona, kun saimme taas lähteä ajamaan kohti merikievaria ja niitä loputtomia rappusia, jotka odottavat iloista roudaajaa!! "Tiellä ken vaeltaa, ken keikkabussilla ratsastaa..."

 -Keijo

9.12 Merikievarin rappuset kohtasivat taas voittajansa. Pukki ja tontut alkoivat roudauksen merikievarin vintille. Roudaamassa oli apuna verttuun agentti J-P, joka yritti väistellä kaikkea kannettavaa, mutta ei onnistunut... ;) Joutu kantamaan kaikki raskaimmat romut. (kuinka sattuikaan..)

Mitä meinaat? 

Keijo kiipeää, tai siis yrittää... :)

Poreet 

Soittaako pojat masurkkaa lainkaan??

 

Luomuneitoja ja muita eturivissä.

Taidetta, vai epäonnistunut kuva?? 

Porukkaa saapui paikalle todella paljon, ja popparit hoiti humppaamisen erittäin mahtavasti. Tauolla merikievarin legendaarisessa takahuoneessa kokoontui jupukerho, jonka aiheena oli Porin Ässien murskavoitto ja satakuntalaisten naisten alusvaatemallisto joulukuussa 2006. Niitä menee.. Yritimme tekniikan kanssa häiritä lavahiihtäjiä taas niin kovalla musiikilla, että ei kuule mitään, savulla ja valoilla, että ei näe mitään. (Tanssijan suusta kuultua..) Takahuoneessa läppärit kolisi toisiinsa ja keikkailun aiheuttamaan kaamosväsymykseen yritettiin hakea taas tukea virvokkeista ja muista. Leuka rinnassa vanhat jäsenet eivät jääneet jostain syystä merikievarin luksushotelliin yöksi poreileen, vaan lähtivät kotiin "nukkumaan", tekniikka ja uudet jäsenet hyppäsivät pukin kyytiin ja petteri punakuono ohjasti väsyneet matkaajat kotiin!! Kiitos merikievari ja rappuset!!

- Keijo

15.12. Humpan nälkäinen, jouluisa ryhmämme järjestyi taas tänään klo 15.30 bussihallille määränpäänä Hämeenlinnan ravintola SIRKUS. Kaikki oli paikalla, paitsi vanha jäsen herra Mestari. Missä tuo mestari oikein vaelsi? Ainoat vastaukset kun pelimanni saapu paikalle, oli että misä välis? ja on ollu niin kova hässäkkä.. Toisaalta mestarin myöhästyminen oli hyvä asia, koska saimme roudata kamoja autoon, ennen lähtöä ja saimme kokea jotain suurta!! Toimitusjohtaja ajoi bussia!!! N. 10 m hallista ulos!! USKOMATONTA MUTTA TOTTA!!! Simo on aika kova poika kelkkomaan! Nyt olemme matkalla jo Tampereella, jatketaan illalla. -"kettu kuittaa"

Sirkukseen päästiin myöhästelyistä ja hässäkästä huolimatta. Vuoden viimeisille keikoille saimme käyttöön aivan mahtavan rumpuraiserin!! Eli Mikko nousi hierarkiassa yhden pykälän ylöspäin!! NO EI TOD!! ;) Porukkaa Sirkuksessa oli, kuin alkon avajaisissa ja meininki oli hyvin, hyvin humpakas! Keikan jälkeen nautimme muutaman bukeen ja ehkä sivistyneesti muutaman lasin viiniä! Hotellilla oli mahtavat poreet, mutta syitä oli useita. Meidän mahtava ja luotettava keikkabussi siirtyy tämän viikonlopun jälkeen Mikko Mäkeläisen hellään huomaan. Moneen humppalatoon on moonliner meidät ohjastanut! Olo on, niin kuin sielunsa olisi myynyt, mutta mietin että onhan sitä pahempaakin tullut tehtyä, ELI on tullut soitettua humppaa ja valssia haitarilla. (Taivaspaikka on siis menetetty..) Aamulla ehdimme tekniikan ja uusien jäsenien kanssa roudaamaan ennen muita. SIIS AIVAN MAHTAVAA!!

Isä ja poika 
Aivan mahtavaa hommaa! Huomaa, kuinka innokas mestari on, kun saa kantaa laitteita Papan kans!

Leukaa rintaan
TAAS tekniikka oli pilannut jonku jivejalan tanssi-illan valoilla, savulla ja liian kovalla melulla. Siitä tekniikan urpoille leuka rintaan!

Kamat kyytiin ja menoks. Bussin viimeinen pysäkki ennen kotia on Lohjalla. Viimeisellä keikalla vietämme firman pikkujoulut ja nautimme tanssin huumasta ja kauniista tanssittavasta musiikista. Pikkujoulu tunnelmissa mietimme sen ko. juhlan merkitystä!! Meidän firmassa on prinsiipit kohdillaan: joulu on antamisen aikaa ja iloista antajaa jumala rakastaa!! ;) Kohti Lohjaa leuka rinnassa.

16.12. Saavuimme Lohjan TANHUHOVIN pihaan ja bussin perä tyhjeni toiseksi viimeistä kertaa. Laitettiin savut, valot, ja laitteet kondikseen!! KAIKKI on, niin kuin Däni-soussa, mutta puolta pienempää! (yleisömääristä lähtien) Nii ja Dänillä on pitempi tukka. Däni oli imuroinu paikat siistiksi. Kiitos Kirka tai Däni. Takahuoneessa tanssitaan pöydällä, juodaan limpparia, heitellään telkkareita ikkunoista ja ollaan sokerihumalassa, koska kielsimme tuomasta takahuoneeseen olutta! Mummuparkissa on rollaattoreita rivissä, ja ensimmäiset valssit ovat juuri kajahtaneet ilmoille. On tää rokkarin elämä hienoo!! Settiä odotellessa!! Puukot ovat vielä toistaiseksi tupessa , mutta peitsi on teroitettu.

Jaska 
Onpas paljon outoja nappeja!! (Huom. humpan huuma vaikuttaa näemmä jo psyykkeeseen..)

Kesä Keijo
Taitaa olla kaveri loman tarpeessa... Humppa sirpaloittaa miehen ihan romuks...

Tanssia
Kyllä tanssiminen on kivaa ja kaunista! SOITTAKAA masurkkaa prkl!!!

Keikka sujui hyvin humpakkaasti ja jivejalat viihdyttivät iseään tanssimalla ja kuuntelemalla kaunista tanssimusiikkia, mitä varten orkesteri oli tilattu paikalle! Yksi mummu valitettavasti ei taaskaan pitänyt savuistamme ja valoistamme. Hän luuli, että käytämme myrkkyjä savuna, ja lääkärilasku tulee perässä. Kiitimme palautteesta ja leuka painui jäleen rintaan. Haikein mielin roudasimme kamat viimeisen kerran autoon ja kuskin morsian tekee titanic-matkansa meille tänä yönä. Noh, ehkä avioero bussin kanssa tuo elämäämme jotain uutta ja ihmeellistä. Tiedä häntä!

Rakas kiertuepäiväkirja. Kirjotan nyt viimeisen kerran tänä vuonna. Jos en ole saaut potkuja ennen tammikuun loppua, kirjoittelu ja jivejalkojen kiusaaminen valoilla ja savuilla jatkuu. Humpan evankeliumia levitämme jälleen ensi vuonna ja leuka pysyy rinnassa. Lomalla skrapaillaan ja huolletaan laitteita. Näin toivotan kaikille tanssimusiikin, humpan ja englantilaisen valssin ystäville hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Kiitos ja anteeks.

-Yölintu perheen musta lammas, Keijo!

PS. Joulu an antamisen juhla-aikaa! ;) Sillälailla!

suunnittelu ja toteutus Staart Oy